Kaiutin downgreidaus
Herätän taas henkiin tätä vanhaa bloggeria. Tuli alkuvuodesta 2019 downgreidattua äänentoisto kalustoa. Kyseessä on kaiutinpäivitys. Aiemmat vuoden 2017 Hifimaailman testivoittajat Phonar P6 kaiuttimet korvaantuivat jonkin verran kompaktimmilla vuoden 2013 testivoittajilla Kef R500 kaiuttimilla.
Syyt downgreidaukseen ovat vähälle jäännyt kaiutinkuuntelu, vaihtelun halu, sekä olohuoneen funktio yhteisenä tilana. Jäljestä päin on käynyt mielessä, että Phonareista olisi kyllä saannut vielä hienon äänen nykyisen kaltaisella oheiskalustolla. Vuonna 2018 kuitenkin vakavampi musiikinkuuntelu siirtyi paljon kuulokkeille. Kuulokekuuntelu hyvillä kuulokkeilla on antoisaa ja ei häiritse muita huoneistossa asuvia. Kuulokkeista ja niiden kuviosta voisin tehdä oman jutun myöhemmin.
Olin tietoinen syksyllä 2018 markkimnoile tulleesta uudistetusta Kef R-sarjasta. R500 mallia vastaa nyt uusi R5. Asia ei kuitenkaan suuremmin nostanut intohimoja. Olen koekuunnellut tuon uuden mallin. Kaiutinkuuntelu on jäänyt toistaisekesi vähäiseksi ja kun sain poistuvan kaiutin mallin edullisesti, niin päädyin siihen. Enemmän juuri nyt kiinostaa laadukkaiden kuulokkeiden tilanne ja muutokset.
Laitan vain lähinnä lainausta vuoden 2013 Hifimaailma-lehden testistä KEF R500 osalta.
KEF R500 on kolmitiekaiutin, jonka elementtiasettelu on pystytasossa symmetrinen. Bassoja on kaksi ja niiden välissä on koaksaalinen elementti, joka toistaa 500 hertsistä alkaen. Kaiuttimen taajusvaste on tasainen, vain yläkeskialue jää tehovasteessa hieman vaimeaksi. Käytännössä ylin diskantti on vaisu.
Vuoden 2013 Hifimaailma-lehden testin parhaat keskiarvopisteet saivat Kef R500 ja SVS Ultra Tower. Kef sai kahdelta kuulijalta maksimipisteet ja sijoittui yhdellä kuulijalla pronssisijalle kolmanneksi. On huomattava, että kuuntelut tehtiin sokkona Hifimaailman kuunteluhuoneessa
Tässä joitain lausuntoja kuuntelijoiden testi kirjauksista
Mikael Nedeströmillä kärkeen menivät KEF, sekä Martin Logan M20 tasapistein. Kumpikaan näistä ei ollut täysin neutraali, mutta molemmissa ehjä ja helposti kuunneltava toisto palvelee itse musiikkia. KEF:ssä ääni on karun neutraali, ei korostuneen lämmin, miellyttävä, tai sävykäs. Kuitenkaan riipivyyttä ei ole kuultavissa. Kaiutin on yleispätevä ja neutraali valinta, jossa on paljon oikeaa, vaikka ns viihdefaktori äänestä puuttuukin.
Jukka Piispalle KEF oli suosikki, jolla oli todella helppo uppoutua musiikkiin. Hänellä yläpään erottelu, mehukas keskialue ja kontroloitu basso veivät eheän kokonaisuuden ihon alle. Toisto pysyi upeasti kasassa aika kovassakin paukutuksessa ja isoillakin volyymeilä.
(Tämä kursivoitu on siis omaa tekstiä kirjoitettu 31.1.19 toimit.huom.)
Kommentit